Palaute: Kadut ja liikenne - Pysäköinninvalvonta ja hylätyt ajoneuvot

Hei!

Mistä annetaan Jyväskylässä pysäköintivirhemaksu liittyen laittomaan maastopysäköintiin?
Sen ymmärrän, ettei Kirkkopuistoon karauteta parkkiin, mutta näin kadun varteen pysäköitäessä(eikä nyt mihinkään maksulliseen paikkaan). Saako tien varteen pysäköitäessä jättää apukuskin puoleiset renkaat hiekalle eli pientareelle vai pitääkö auton kaikki neljä rengasta olla asfaltilla? Entäs kun tietä ei olekaan asfaltoitu, mistä silloin katsotaan pysäköinnin oikeellisuus?

Maastoliikennelain 3§ mukaan
"maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen"
ja 4§ mukaan
"Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa"

Sitten tieliikennelain 2§ mukaan
"tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; "

Ja mitä tuohon yleisen tien määritelmään sitten kuuluu, niin maantielain 5§ mukaan
"Maantiehen kuuluvat:

1) ajorata pientareineen ja muut liikenteen käyttöön tarkoitetut alueet, kuten jalkakäytävä ja pyörä‹tie›, erikoiskuljetustie, pysäköintipaikka ja -alue, joukkoliikennettä ja sen käyttöä palveleva alue sekä levähdys-, varasto- ja kuormausalue;

2) 1 kohdassa mainittujen alueiden säilymistä ja käyttämistä varten pysyvästi tarvittavat ja niihin välittömästi liittyvät rakenteet, rakennelmat ja laitteet;

3) liikenteen ohjauslaitteet ja muut tienkäyttäjien opastukseen tarvittavat rakenteet, rakennelmat ja laitteet;

4) muut tienpitoa taikka liikennettä tai sen haittojen ehkäisemistä varten tarpeelliset alueet, rakenteet, rakennelmat ja laitteet, kuten melueste ja riista-aita.

Maantiehen kuuluu varalaskupaikka, joka on määrätty tiehen liitettäväksi, sekä alue, joka tarvitaan valtakunnan rajan ylittävästä tieliikenteestä aiheutuvia toimintoja varten. Maantiehen kuuluu myös tiehen välittömästi liittyvä alue, joka maantietä rakennettaessa tarvitaan sähkö- ja viestintäjohtojen sekä muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu alue muodostaa maantien tiealueen. Tiealue, jonka rajoja ei ole kiinteistötoimituksessa määrätty, ulottuu kahden metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai -leikkauksen ulkosyrjästä."


Yksityinen tie määritellään laissa yksityisistä teistä 5§
"Tiehen kuuluu ajorata, jalkakäytävä ja polkupyörätie sekä niiden säilymistä ja käyttämistä varten pysyvästi tarvittavat alueet, rakenteet ja laitteet, kuten piennar, luiska, pengermä, oja, väli- ja rajakaista, kohtaamis- ja kääntymispaikka, tiehen liittyvää tienpitoa varten tarvittava varastoimispaikka, valaistuslaitteet ja liikennevalot, silta, rumpu, melueste, lautta laitureineen ja väylineen, kaide ja tiemerkki"

Rakennuskaavatien määritelmä puolestaan maankäyttö ja rakennuslain 83§ mukaan
"Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu"

Noiden lainkohtien perusteella voi siis ajatella, että taajama-alueella tien varteen pysäköidyn auton apukuljettajan puoleiset renkaat saavat olla hiekalla eli sillä asfaltin ulkopuolisella piennaralueella, joka vielä luetaan tieksi. Mutta mikäli pysäköinti tapahtuu asfaltin reunassa olevan kivetyksen nurmikon puolelle, se olisi laiton maastopysäköinti, koska kyseinen alue ei ole tie, vaan nurmialue/puistoalue.

Näin ollen maasto ja puisto ei ala aina asfaltin reunasta (sitähän ei kaikissa kaupungin teissä/kaduissa jne. olekaan), vaan asemakaavan mukaisen katualueen ulkopuolelta. Siispä asemakaavakartat pysäköinninvalvojille matkaan mukaan, jotta ei anneta pysäköintivirhemaksuja väärin perustein. Aika monessa kohdassa tuo katualue on kartan mukaan sinne ojaan asti.

Näihin asemakaavakartoissa oleviin puistoihin, jotka ovat todellisuudessa hiekka-alueita ja houkuttelevat virhe pysäköinteihin, voisi laittaa selkeät pysäköintikieltomerkit. Se, että alue on asemakaavakartassa merkitty puistoksi, ei kerro sitä tuolla "oikeassa elämässä". Jos kaupungin työntekijät ovat yhteisellä asialla yhteiseksi hyväksi, niin tuollaiset merkit noihin paikkoihin ilmestyy helposti, ilman byrokratian taakse piiloutumista. Mutta ainahan meistä löytyy näitä "ei ole mun asiani"-, "ei liity minun työhöni, enkä vie eteenpäin, vaikka tietäisin kuka hoitaa"-ja "minusta on kiva näperrellä nippelitiedon kanssa, mutten jaa sitä muille, vaan sanelen ylhäältä"- ihmisiä.