Feedback: Parks and forests - Metsät, muu palaute

SEIS Korteniityntien hakkuut

--1-- Poimintahakkuu on suunniteltu metsäkuviolle 498 talveksi 2026.

Kyseisessä metsässä on useita seikkoja joiden perusteella hakkuut on peruttava:

- Metsän puusto on järeää ja sen ikä on 114 vuotta ja se on hyvässä ekologisessa tilassa, eikä tällaisen runsaan asutuksen lähellä olevan lähimetsän hakkuita pidä tehdä.

- Hakattavan metsän eteläosassa on Korteniityntien asukkaiden huolella ylläpitämä siisti lintujen talviruokintapaikka.

- Ruokintapaikalla tavataan talvisin runsaasti uhanalaisia lintulajeja mm. hömötiainen, töyhtötiainen, viherpeippo, valkoselkätikka, pähkinänakkeli.

- Hyvin hoidetulla talviruokintapaikalla käy monipuolisen linnuston takia paljon lintuharrastajia kiikaroimassa ja kuvaamassa.

- Lähes koko hakkuualue on erittäin jyrkkärinteistä ja kivikkoista, jolloin suuri osa tavoitelluista tuotoista menee hankalan maaston aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

- Ainoa hakkuualueen tasaisempi osa on alueen lounaisosassa, mutta tämän alueen hakkuussa pitää huomioida talviruokinta-alueen läheisyys. Ruokintapaikalla linnut tarvitsevat risukkoisia ja tiheitä suoja-alueita petolintujen varalta.

- Korteniityntien asukkaat vastustavat laajasti talviruokintapaikan tuhoamista sekä metsän harventamista ja suurten puiden kaatamista.

- Hakkuualueen vieressä koko itärajan pituudelta on kaupungin suojelualue, jonka ekologista tilaa hakkuiden harventama puusto (puupelto) tulee heikentämään.

- Hakkuualueen läheisyydessä sijaitsee myös lehtopöllön reviiri, jota ei saa heikentää.

--2-- Laajavuorentien, Haukkalantien ja Korteniityntien rajaaman alueen kaikki suojelemattomat metsät pitää säästää hakkuilta.

- Nyt jo noin 50% teiden rajaaman alueen metsistä on Jyväskylän kaupungin suojelemia tai lain nojalla suojeltuja. Alueen suojelemattomien metsien puusto on lähes kauttaaltaan yli sata vuotta vanhaa ja niiden kaikkien hakkuiden lopettaminen parantaisi jo suojeltujen metsien harvinaisten ja uhanalaisten lajien siirtymistä ja näin ollen vähentäisi sisäsiittoisuuden aiheuttamia ongelmia. Suojelualueiden eristyneisyyden aiheuttama geenivaihdon puute tulee vääjäämättä ajan myötä tuhoamaan harvinaisten uhanalaisten lajien elinmahdollisuudet. Siksi suojelualueiden laajentaminen on uhanalaisille lajeille kohtalon kysymys. Koska alueen metsät ovat valmiiksi vanhoine puineen ekologisesti hyvässä kunnossa, on niiden hakkuut ehdottomasti lopetettava. Tällä hidastetaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

- Hakkuussa menetetään kaadetun puuston hiilivarasto sekä metsäkoneiden rikkomasta maaperästä osa sen hiilivarastosta. Kestää yli sata vuotta, että satavuotiaan hakatun metsän menetetty hiilivarasto on palautunut ennalleen. Jos hakkuita ei tehdä ollenkaan, niin seuraavan sadan vuoden aikana puuston ja maaperän säilynyt hiilivarasto ehtii sadan vuoden ajan kasvaa edelleen lisää hiilivarastoa. Sadan vuoden välein toistuvissa hakkuissa päästetään kaadettujen puiden sisältämä hiili aina uudelleen ja uudelleen ilmakehään ja pahennetaan kokoajan ilmaston lämpenemistä ja estetään metsän hiilivaraston jatkuva kasvu. Nykyään käytössä oleva (järjettömän alhainen) 60 vuoden hakkuujakso vähentää metsän hiilivarastoa entisestään.

Kun Jyväskylän valtuusto tulevaisuudessa korottaa kaupungin metsien suojelun maksimiarvoa, joka nyt on 17%, niin silloin voidaan hakkuilta säästyneet metsät suojella.